Neljä vuotta housujen hankkimista

Facebookin tapa esittää entiset päivitykset niiden vuosipäivänä on näppärä tapa saada edes hieman muistojaan ja vanhoja ajatuksiaan tajunnan aikajanalle. Tai edes ylipäätään muistaa ne. Tosin, jos ei spammaa kavereilleen omia asioitaan, niin päiväkirjamainen aspekti menetetään – ja aivan kaikkea ei aina olisi syytä levittää maailmalle.

Jatka lukemista “Neljä vuotta housujen hankkimista”

Takaisin perusasioihin

Minulla on viisivuotias nuorukainen. Oikeasti se täyttää 5v vasta muutaman kuukauden kuluttua, mutta hevosmaailman tapa laskea ikävuodet on hieman outo. Nuori hevonen on siitä näppärä, että siitä saa tehtyä omanlaisensa, mutta toki niissä rajoissa, jotka sen luonne ja muutama muu piirre asettavat. Kuten suurin osa tietää, niin tuossa kaavassa on yksi hallitsematon muuttuja. Jotta nuoresta saisi muokattua mieleisensä, niin pitäisi hallita muokkaaminen. Minä en hallitse.

Jatka lukemista “Takaisin perusasioihin”

Maastakäsittelyn esittelyluento

Minulla on yksi aukko harrastajan perussivistyksessä ja se on hevosluentojen ja -klinikoiden puute. En ole käynyt, kun ei ole ollut tarvetta. Alussa kyse oli ratsastuskoulusta, jossa en voinut vaikuttaa yhtään mihinkään ja hevonen oli van väline varsinaiseen puuhaan: ratsastukseen. Kaikesta hypestä huolimatta suurin osa ratsastajista ei harrasta hevosia, vaan ratsastamista. En minä sen kummallisempi ole, paitsi että sanon tuon arkipäivän fakta ääneen. Mutta oma hevonen on muuttanut tuota painotusta.

Jatka lukemista “Maastakäsittelyn esittelyluento”

Jodi

Jodilla on sama rooli läpi kaikkien nisäkkäiden: se on tärkein hivenaine kilpirauhaselle ja sen hormonituotannolle. Koska kilpirauhashormonit ovat ehkä vahvin vaikuttaja perusaineen- sekä energia-aineenvaihdunnalle, niin se kuuluu luokkaan tärkeimmät. Toki moinen luokittelu on melkoisen hölmö, koska elimistössä ei ole ns. turhia hormoneja. Silti kilpirauhasen toiminra on niin tärkeässä roolissa, että sen hyvinvointiin on kiinnitettävä erikoista huomiota ja ruokinnassa se tarkoittaa yhtä ja vain yhtä asiaa: varmistaa jodin riittävyys.

Jatka lukemista “Jodi”

Piimäkuuri

Hevonen syö omia jätöksiään. Yleensä omistava porras herää siinä vaiheessa ja alkaa seuraamaan kavioeläintään hieman tarkemmin. Eläimillä ulosteiden syöminen, koprofagia, ei ole poikkeuksellista ja osalla, kuten vaikka koirilla, se on jopa tyypillistä. Hevosilla ulosteiden syöminen taasen voi kertoa ongelmista, joihin on puututtava. Ero koiran ja hevosen välillä koprofagian suhteen tulee niiden erilaisesta ruuansulatuksesta.

Jatka lukemista “Piimäkuuri”

Läski tutisee

Laidunkausi on ohi ja kavioeläimet ovat joutuneet viettämään aikaa alle puolessa hehtaarissa kuivan heinän kanssa. Koska ilma oli kaunis ja poneille alkoi kertyä ns. paskavirtaa (ja ihan ilman kauraa), niin päästin ne viettämään iltaa laitumelle.

Jatka lukemista “Läski tutisee”

Piirileikkiä

Jos talouteen tulee uusi ihminen tai eläin. niin ensiksi totutellaan ja opetellaan, ja siitä jatkuu varsinainen kuherruskuukausi. Yksilöstä, ja jossain määrin myös eläinlajista, riippuu kauanko kuherruskuukausi kestää. Arkeen siirtymisen tunnistaa ensimmäisistä skismoista, riidoista ja vääntämisistä. Vieraskoreus haihtuu ja aletaan etsimään pelisääntöjä.

Jatka lukemista “Piirileikkiä”

Rasvaa koneeseen

Hevonen on luonnostaan vegaani. Ainakin periaatteessa. Olen usein ihmetellyt, että kuinka suurta osaa niiden ravitsemuksessa eläinpohjainen proteiini kuitenkin näyttelee, varsinkinkin laidunkaudella. Ne syövät taatusti melkoisia kilomääriä öhkömönkijäisiä ja muita russakoita heinän mukana. Mutta huolimatta pikkuötököistä, niin kasvissyöjiä ja lihansyöjiä yhdistää yksi tekijä: elimistön tärkein tapa saada energiaa on rasva.

Jatka lukemista “Rasvaa koneeseen”

Ruokaharjoitus 1

Hevosten ruokinnan, oikeammin sen suunnittelun, kulmakivi on heinäanalyysi. Jos sitä ei ole, niin ainoa työkalu on omat silmät painon suhteen ja arvaukset, jotka voivat olla valistuneita tai sitten puhtaasti lonkalta vedettyjä. Kun tähän ynnätään yleinen väite, että tavallinen koti/harrastehevonen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin heinää riittävästi, suolaa ja jotain määrittelemätöntä mineraalilisää, niin herää kysymys, että tarvitaanko analyysiä aidosti mihinkään. Kerron kerettiläisen näkemyksen: melkoinen osa ei tarvitsekaan, erinäisistä syistä, ja he jotka tarvitsisivat, eivät välttämättä saa sitä mistä olisi hyötyä.

Jatka lukemista “Ruokaharjoitus 1”

Facen tarjonta kasvaa

Jokin aika sitten, kun hakkasin päätäni tallin seinään hevosten luonnonmukaisen ruokinnan ryhmässä ja uusopin monta uutta asiaa – kuten että hevosen ruokinta ja ravitsemus on puhtaasti uskosta riippuva  – niin perustin salamannopeasti Hevosen ruokinta -ryhmän. Kyllästyin siihen, että mikä tahansa huuhaaväite ja huijaus on totisinta totta ja todisteeksi riittää väite sekä into, mutta kyseenalaistaminen ja faktojen vaatiminen taasen on surkeaa negatiivisuutta. Rajoittaa jopa luovuutta, jos kysellään todisteita. No, varmasti se rajoittaa luonnollisten yrttikauppiaiden luovuutta rakentaa enkelinkauniita ja yksisarviskristallin kirkkaita mainoksia.

Jatka lukemista “Facen tarjonta kasvaa”