Leijunnasta realismiin

Pitäisi aina luottaa fiiliksiin. Kun kysyttiin, että haluaisinko tulla tänään tunnille, niin olisi pitänyt kieltäytyä. Väsytti, eikä oikein huvittanut. Mutta ajattelin, että se saattaa olla hyväkin asia, koska ei olisi liikkeellä ainakaan ylioptimistisena. Haluja vei hiukan sekin, että tiesin tuolla tunnilla olevan pikkutyttöjä hieman liikaa. Lisäksi minulla oli tunne, että tässä mennään saman kaavan mukaan kuin viikko sitten, eli itse asiassa minun tehtäväni on vain lämmittää hevosta seuraavalle länkkäritunnille. Olen ehkä väärässä, mutta silti en aivan ymmärrä miksi minua nyt laitetaan koko ajan ponityttöjen kanssa samalle tunnille. Ehkä kyse on vain niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin että se on ainoa sopiva väli, jossa minulle sopivan kokoinen ruuna on vapaana – ja muut osaavat pitää paremmin puolensa. Täytyy varmaan siirtyä takaisin vakiotunnille, koska minusta tämä laita-minut-sopivaan-väliin-koska- on-kesä-eikä-minulla-ole-päivällä-merkitystä systeemi ei nyt ihan toimi.

Jatka lukemista “Leijunnasta realismiin”

Perusteiden rakentamista

Sain sponssina/lahjana ratsastusliivit. Ei mitkään superhypermodernit palaliivit, vaan sellaiset luotiliiveiltä näyttävät umpinaiset. Ne ovat varmasti painavammat, eivätkä niin mediaseksikkäät, mutta koska edelleenkin haaveilen kenttäratsastuksesta edes jollain määrittelyn tasolla, niin tunnen oloni turvallisemmiksi umpinaisilla. Lisäksi siitä saattaisi olla apua ryhdin pitämisessä. Kokeilin liiviä päivän tunnilla hetken, mutta luovuin siitä ainakin tällä kertaa. Se tuntui niin omituiselta päällä, että keskittyminen ratsastamiseen herpaantui. Lisäksi pitää hieman tutkia säätöjä, sillä en ole aivan kartalla sen suhteen. Päästin luultavasti olkapäiltä hieman liian paljon alas, koska selkäosa osui välillä satulan takakaareen.

Jatka lukemista “Perusteiden rakentamista”

Maastoja tiellä

Kesälomakausi aiheuttaa pientä katoa tuntipuolella ja tallilla oli yhdistetty kahden tunnin ratsastajat. Ei ongelmaa vaikka meitä oli seitsemän, minusta keskinkertaisiin ja hyviin. Lähdettiin nimittäin maastoon. Pidemmän kuivan kauden jälkeen taivaalta tuli hetken aivan tolkuttomasti vettä, joten kaikkien mukavuuden takia maastoilu rajoittuisi teillä kulkemiseen ja varsinainen metsä jätettäisiin rauhaan. Sopi sekin, koska tällä porukalla mentäisiin paikka paikoin lujaa. Vaan ei menty kuin lyhyitä pätkiä – seitsemän plus opettaja eri tasoisilla hevosilla (ja ratsastajien erilaisilla rohkeuksilla) aiheutti kaikille tutun vieteriliikkeen, joten tasaista vauhtia ei saanut ylläpidettyä kuin ravipätkillä. Laukkasuorilla joutui jossain vaiheessa aina jarruttamaan, koska joku edellä ei mennytkään samaa vauhtia.

Jatka lukemista “Maastoja tiellä”

Näyteikkunaostoksia

Luultavasti jokainen, joka ratsastaa, haikailee oman hevosen perään. Minä olen tässä suhteessa varmaan pieni poikkeus, koska minä pystyisin hyvin elämään ilman omaa pollea. Minusta ratsastaminen on kivaa, hevonen on vain väline siihen – useimmillehan, varsinkin nuorille naisille, ratsastaminen on väline olla hevosen kanssa. Tuntikäytössä on vain pari pientä miinusta. Ensinnäkään ei pääse ratsastamaan silloin kun haluaa. Tai pääsee jos lompakko kestää. Minulla ei kestä. Toiseksi hevoset vaihtuvat, tai hevonen ei vain syystä tai toisesta vain riitä. Minulla on ongelmana oma pituus, tai oikeammin että tallin hevoset on mitoitettu asiakaskunnan enemmistölle: tytöille ja naisille. Tarvitsisin isomman hevosen.

Jatka lukemista “Näyteikkunaostoksia”

Levossa kehittyy

Tuli hölmön pitkä tauko ratsastamiseen. Elämme yhden auton politiikkaa ja kun toinen osapuoli on viikon iltavuorossa ja sen jälkeen 10 päivää Oulun suunnalla greyhoundien SM-kilpailuissa, niin tunneille on hieman hankala päästä. Lohdutin itseäni, että tauko on välillä paikallaan ja kunto sekä taito kehittyvät levossa. Lihastreenin suhteen tuo pitääkin paikkaansa, mutta kerron uutisen. Jos ei tee lihastreeniä, niin makoilu ja laiskottelu ei kehitä yhtään mitään. Lihasmuisti ei myöskään kehittynyt, tämän päiväisen ratsastusrupeaman perusteella ainakaan.

Jatka lukemista “Levossa kehittyy”