Steviaa poneille

Hevosten metabolinen oireyhtymä on lisääntyvä ongelma. Elintasosairaus siinä kuin ihmisilläkin. Liikutaan liian vähän ja syödään liikaa. Paino nousee ja jatkuvasti heiluvan insuliinin takia kudokset lakkaavat vastaamasta insuliiniin, jonka jälkeen tulee ongelmia mm. veren sokeritasojen kanssa. Aidosti insuliinitoleransissa on kyse puolustusreaktiosta, jossa keho pyrkii suojautumaan jatkuvaa energiahyökkäystä vastaan. Tai en minä pyrkimyksestä mitään tiedä, koska moinen ei kuulune elimistön normaaliin säätelyyn. Seuraus se kuitenkin on.

Jatka lukemista “Steviaa poneille”

Piimäkuuri

Hevonen syö omia jätöksiään. Yleensä omistava porras herää siinä vaiheessa ja alkaa seuraamaan kavioeläintään hieman tarkemmin. Eläimillä ulosteiden syöminen, koprofagia, ei ole poikkeuksellista ja osalla, kuten vaikka koirilla, se on jopa tyypillistä. Hevosilla ulosteiden syöminen taasen voi kertoa ongelmista, joihin on puututtava. Ero koiran ja hevosen välillä koprofagian suhteen tulee niiden erilaisesta ruuansulatuksesta.

Jatka lukemista “Piimäkuuri”

Käpymato

Kun olin Irlannissa koirien kanssa tekemisissä, niin kehitin einen perverssin kiinnostuksen harvinaisuuksiin suolistoloisien suhteen. Innostus oli suuri aina kun löysi jonkun uuden. Suolinkainen ei kiinnosta ketään. Koirilla ekinokokit olivat mielenkiintoisimpia, varsinkin kun niitä oli kahta eri laatua – sellainen punainen ja sitten sellainen aneemisen valkoinen. Hevosillakin on omat harvinaisuutensa loispuolella, jotka saavat innostumaan. Käpymato on sellainen. Harvinainen, ja aika harmiton.

Jatka lukemista “Käpymato”

Kaviokuume

IMG_1093Katiskalla on nettimaailmassa kohtuullisen pitkä historia. Aiheena koirat. Aivan ensimmäinen versio lähti liikkeelle ns. kasvattaja- ja harrastajasaittina, jossa jaettiin yleisempää tietoa. Varsinaiseksi artikkelipankiksi se alkoi kehittymään kun minua vaivasi miksi hiilihydraatit eivät toimi greyhoundeilla (muitakin syitä olen esittänyt). Mutta ymmärtääkseen miten ruuan hiilihydraatti vaikuttaa fyysiseen suoritukseen, joutuu selvittämään kaiken muunkin ruuansulatuksesta alkaen. Elävässä olennossa on harvemmin mitään selkeärajaisia asioita ja legopalikat löytyvät lasten lelulaatikoista. Vaikka tutkijoiden spesialisoituminen antaakin illuusion sitä, että elämä on looginen vuokaavio, niin se ei ole. Syy-yhteydetkin olisi tunnistettava, synergia tai vastavaikutukset vaikeuttavat lisää. Varsinainen vaikeus on kuitenkin löytyy tieto tuhat kertaa suuremmasta luulojen sekamelskasta, ja silloinkin uusin ja pätevin tieto.

Jatka lukemista “Kaviokuume”