Kuninkuusravit 2017: Järjestelyt

Hevosneitsyyksiäni viedään kiihtyvään tahtiin. Nyt jouduin käymään Kuninkuusraveissa. Tai sain, miten sen haluaa tulkita. Lähtökohtaisesti minulla ei ollut suurta halua, koska en kuulu raviharrastajiin. Minusta se on vain liian hidas kilpailu, eikä vähiten liian pitkien lähtövälien takia. Kun kysyttiin, että lähdenkö mukaan, niin vastasin nähneeni ihan riittävästi tungosta ja kännisiä elämäni aikana ja että ei homma suuremmin koirakilpailuista eroa, mitä nyt hevoset juoksevat väärään suuntaan. Siihen todettiin, että koulutus on kesken ja Lehtonen lähtee kunkkareihin.

Jatka lukemista “Kuninkuusravit 2017: Järjestelyt”

Waynen Jussin tyyliin

Minulle on tulossa viidennelle vuodelle kääntyvä lv-ruuna. Pelle kuten tuon ikäiset usein ovat, ja osaa hiukan perusteita. Sellainen, josta saa taidolla ja hiukan tuurilla rakennettua haluamansa hevosen. Toivottavasti on tuuria, koska taitoa ei ole, ja heppa on luultavasti-ehkä-mahdollisesti viimeinen hevoseni. Jäädään yhtä aikaa eläkkeelle. Tuon perustan soisi rakennettavan kunnolla. Tai ainakin rakennettavan.

Jatka lukemista “Waynen Jussin tyyliin”

Huoleton on hevoseton mies

Ei minulla ole hevosta, joten ei ole huoltakaan. Stressi on kuitenkin moottori, joka pitää ihmisen liikkeessä ja mielen virkeänä, niin päätin haluta moisen huolenaiheen. Tai oikeammin, toteuttaa halun. Minä olen jo pidempään halunnut uutta hevosta, mutta siihen ei ole oikein ole ollut mahdollisuuksia. Nyt moinen mahdollisuus avautui. Tiedän, että useampikin huokaisee kitkerästi syvään, koska ei ole mikään salaisuus, että ylipäätään hevoshistoriani on lyhyt, ohut ja kevyt, joten en minä pitkään ole joutunut hevosetonta elämää kärsimään. Mutta hei, se on aivan teidän ongelmanne. Minun ongelmani on ratkeamassa. Ehkä.

Jatka lukemista “Huoleton on hevoseton mies”

Messupäivää Tampereella

Piipahdettiin hevosmessuilla Tampereella. Kaipa sillä oma erinomainen nimikin on, mutta livahti ohi silmien. Ollaan aikaisemmin käyty Helsingissä, mutta PetExpo plus hevospuoli on kärsinyt pahaa inflaatiota. Ehkä Helsingin messukeskus on ylihinnoitellut itsensä, en tiedä, mutta tavarapuolen näyttelyasettajien määrä on ollut kehnoa, ja tavaran tarjonta vielä huonompaa.

Jatka lukemista “Messupäivää Tampereella”

Näyteikkunaostoksia

Luultavasti jokainen, joka ratsastaa, haikailee oman hevosen perään. Minä olen tässä suhteessa varmaan pieni poikkeus, koska minä pystyisin hyvin elämään ilman omaa pollea. Minusta ratsastaminen on kivaa, hevonen on vain väline siihen – useimmillehan, varsinkin nuorille naisille, ratsastaminen on väline olla hevosen kanssa. Tuntikäytössä on vain pari pientä miinusta. Ensinnäkään ei pääse ratsastamaan silloin kun haluaa. Tai pääsee jos lompakko kestää. Minulla ei kestä. Toiseksi hevoset vaihtuvat, tai hevonen ei vain syystä tai toisesta vain riitä. Minulla on ongelmana oma pituus, tai oikeammin että tallin hevoset on mitoitettu asiakaskunnan enemmistölle: tytöille ja naisille. Tarvitsisin isomman hevosen.

Jatka lukemista “Näyteikkunaostoksia”