Torvisen kyydissä

Minä tajuan raveista vielä vähemmän kuin ratsastamisesta. Varmasti alan harrastajan mielestä jumalattoman jännää, mutta samaa mieltä omastaan ovat shakin pelaajatkin – ja minä pidä raveja aivan yhtä jännänä. Olen pahoillani. jos joku ravirata-aktiivi pahoitti mielensä, mutta minä en saa suuriakaan kiksejä vauhtilajista, jossa ehdin startin jälkeen jonottamaan oluen ja käymään vessassa ennen maalisuoraa. Lisäksi ajanotto, jossa laskeskellaan milloin minkäkin matkan kilometriaikoja ja tipautellaan numeroita siitäkin pois, on vähintäinkin outo.

Jatka lukemista “Torvisen kyydissä”

Tuulta, säpinää ja putoavia housuja

Eilisellä päivämäärällä Vihtiin tuli ensilumi. Koska myräkkä tuli meren suunnalta, niin se tuli tuulella. Aika kovalla sellaisella. Eestiläiset eivät säälittäneet. Ne ovat elämänsä ensimmäiset vuodet kasvaneet moisissa olosuhteissa paljain persein, ja se lienee syy siihen, miksi ne kykenevät kasvattamaan mammuttikarvansa, jos ei ihan päivissä, niin muutamassa viikossa kuitenkin. Jos joku yksilö ei ole Viron saarilla kestänyt ilmastoa, niin se ei ole jatkanut sukua. Lämpöinen sen sijaan on eri asia. Sukupolvi sukupolven jälkeen on kasvettu joko tallissa tai eteläisemmän Euroopan/Jenkkilän ainavihannilla laitumilla. Se jättää jälkeensä, moneenkin asiaan.

Jatka lukemista “Tuulta, säpinää ja putoavia housuja”