Piimäkuuri

Hevonen syö omia jätöksiään. Yleensä omistava porras herää siinä vaiheessa ja alkaa seuraamaan kavioeläintään hieman tarkemmin. Eläimillä ulosteiden syöminen, koprofagia, ei ole poikkeuksellista ja osalla, kuten vaikka koirilla, se on jopa tyypillistä. Hevosilla ulosteiden syöminen taasen voi kertoa ongelmista, joihin on puututtava. Ero koiran ja hevosen välillä koprofagian suhteen tulee niiden erilaisesta ruuansulatuksesta.

Jatka lukemista “Piimäkuuri”

Läski tutisee

Laidunkausi on ohi ja kavioeläimet ovat joutuneet viettämään aikaa alle puolessa hehtaarissa kuivan heinän kanssa. Koska ilma oli kaunis ja poneille alkoi kertyä ns. paskavirtaa (ja ihan ilman kauraa), niin päästin ne viettämään iltaa laitumelle.

Jatka lukemista “Läski tutisee”

Piirileikkiä

Jos talouteen tulee uusi ihminen tai eläin. niin ensiksi totutellaan ja opetellaan, ja siitä jatkuu varsinainen kuherruskuukausi. Yksilöstä, ja jossain määrin myös eläinlajista, riippuu kauanko kuherruskuukausi kestää. Arkeen siirtymisen tunnistaa ensimmäisistä skismoista, riidoista ja vääntämisistä. Vieraskoreus haihtuu ja aletaan etsimään pelisääntöjä.

Jatka lukemista “Piirileikkiä”

Rasvaa koneeseen

Hevonen on luonnostaan vegaani. Ainakin periaatteessa. Olen usein ihmetellyt, että kuinka suurta osaa niiden ravitsemuksessa eläinpohjainen proteiini kuitenkin näyttelee, varsinkinkin laidunkaudella. Ne syövät taatusti melkoisia kilomääriä öhkömönkijäisiä ja muita russakoita heinän mukana. Mutta huolimatta pikkuötököistä, niin kasvissyöjiä ja lihansyöjiä yhdistää yksi tekijä: elimistön tärkein tapa saada energiaa on rasva.

Jatka lukemista “Rasvaa koneeseen”

Ruokaharjoitus 1

Hevosten ruokinnan, oikeammin sen suunnittelun, kulmakivi on heinäanalyysi. Jos sitä ei ole, niin ainoa työkalu on omat silmät painon suhteen ja arvaukset, jotka voivat olla valistuneita tai sitten puhtaasti lonkalta vedettyjä. Kun tähän ynnätään yleinen väite, että tavallinen koti/harrastehevonen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin heinää riittävästi, suolaa ja jotain määrittelemätöntä mineraalilisää, niin herää kysymys, että tarvitaanko analyysiä aidosti mihinkään. Kerron kerettiläisen näkemyksen: melkoinen osa ei tarvitsekaan, erinäisistä syistä, ja he jotka tarvitsisivat, eivät välttämättä saa sitä mistä olisi hyötyä.

Jatka lukemista “Ruokaharjoitus 1”

Facen tarjonta kasvaa

Jokin aika sitten, kun hakkasin päätäni tallin seinään hevosten luonnonmukaisen ruokinnan ryhmässä ja uusopin monta uutta asiaa – kuten että hevosen ruokinta ja ravitsemus on puhtaasti uskosta riippuva  – niin perustin salamannopeasti Hevosen ruokinta -ryhmän. Kyllästyin siihen, että mikä tahansa huuhaaväite ja huijaus on totisinta totta ja todisteeksi riittää väite sekä into, mutta kyseenalaistaminen ja faktojen vaatiminen taasen on surkeaa negatiivisuutta. Rajoittaa jopa luovuutta, jos kysellään todisteita. No, varmasti se rajoittaa luonnollisten yrttikauppiaiden luovuutta rakentaa enkelinkauniita ja yksisarviskristallin kirkkaita mainoksia.

Jatka lukemista “Facen tarjonta kasvaa”

Hevosta rääkkäävä läski

28.9.2016 Hesari julkaisi artikkelin, joka käsitteli niin vanhaa ja tuttua aihetta, kuin ihmisten kyvyttömyyttä edes peruskäyttäytymiseen somessa. Tällä kertaa aihe oli vain tuotu ratsastusurheilun rajoihin, mutta asia itsessäänhän ei ole mitenkään kilparatsastuksen ikioma. Se on “vain” yksi ilmentymä monien muiden tapausten joukossa. En linkitä artikkelia, koska se on maksumuurin takana. Löytynee kuitenkin kun penkoo hevosfoorumeita – samalla löytää sitä paskaa, josta juttu on kummunnut.

Jatka lukemista “Hevosta rääkkäävä läski”

Joulu on taas

Syksy on hevoskauppojen sesonkiaikaa. kavioeläinten laidunkausi loppuu ja huomataan, että tallipaikkoja onkin rajallisesti. Osa lähtee uusiin osoitteisiin kalliimmalla, osa halvemmalla ja muutama ei lähde mihinkään, kun myyjä ei aidosti haluakaan myydä. Välillä hevonen löytää oikean omistajan, vaikka tokikaan se ex-omistajakaan ei väärä ole – hänellä ei vaan ole aikaa tai resursseja kaikille. Eläinten myynnin ja oston perusperiaatteita.

Jatka lukemista “Joulu on taas”

Tärkkelys vai sokeri

Hevosilla on useitakin erilaisia ruokintameemejä, oikeammin ihan puhtaita luuloja ja kuvitelmia. Ne perustuvat aina samaan. Ei tiedetä mitä hevonen ruualla tekee, mitä hevonen tarvitsee ja mitä ruuassa edes on. Heinäanalyysien tärkeyttä painotetaan joka puolella, mutta jos ei tiedetä mitä mikäkin arvo hevoselle tarkoittaa, niin onhan kyse vain tiedosta ilman tarkoitusta. Tokihan analyysistä saa lähtöarvoja ruokintalaskureille, mutta jos ei tiedä mitä, miksi ja milloin, niin ongelmiahan siitä seuraa. Varsinkin jos oma hevonen ei noudata laskurin oletuksia.

Jatka lukemista “Tärkkelys vai sokeri”

Magnesium

Keskustellaan mistä tahansa hevosten lisästä, niin lähes säännönmukaisesti törmätään magnesiumiin. Oleellinen ja tärkeä mineraali, mutta siinä on omat ongelmansa, kuten kaikissa suoloissa muutenkin. Se nimittäin toimii isoina annoksina ummetuslääkkeenä, aiheuttaa löysyyttä ja ripulia. Erehdyin kerran antamaan koirille hieman raskaalla kädellä Mineral Plussaa ja moppihommiahan siitä seurasi. Syy oli se, että hevosten mineraalilisässä oli magnesiumia monin verroin yli koirien tarpeen. Joskus menee viisaskin vipuun kokeilunhalussaan.

Jatka lukemista “Magnesium”