Kuin pyörällä ajo

Kiitos kysymystä, voin aivan mahtavasti. Tiedän mikä on päivä ja missä olen. Normaalisti moista ei pidettäisi mitenkään mainitsemisen arvoisena asiana, mutta tasan vuosi sitten en muistanut yhtään mitään viittä minuuttia pidemmälle. Silloin kiipesin elämäni ensimmäisen oman hevosen selkään. Se suhde kesti sekunnin tai kaksi. Nyt, vuotta myöhemmin, kiipesin numero kakkosen selkään. Emppa oli paljon hellempi […]

Takaisin perusasioihin

Minulla on viisivuotias nuorukainen. Oikeasti se täyttää 5v vasta muutaman kuukauden kuluttua, mutta hevosmaailman tapa laskea ikävuodet on hieman outo. Nuori hevonen on siitä näppärä, että siitä saa tehtyä omanlaisensa, mutta toki niissä rajoissa, jotka sen luonne ja muutama muu piirre asettavat. Kuten suurin osa tietää, niin tuossa kaavassa on yksi hallitsematon muuttuja. Jotta nuoresta […]

Maastakäsittelyn esittelyluento

Minulla on yksi aukko harrastajan perussivistyksessä ja se on hevosluentojen ja -klinikoiden puute. En ole käynyt, kun ei ole ollut tarvetta. Alussa kyse oli ratsastuskoulusta, jossa en voinut vaikuttaa yhtään mihinkään ja hevonen oli van väline varsinaiseen puuhaan: ratsastukseen. Kaikesta hypestä huolimatta suurin osa ratsastajista ei harrasta hevosia, vaan ratsastamista. En minä sen kummallisempi ole, […]

Pillastunut liikenteessä

Satakunnan Kansa uutisoi säikähtäneestä hevosesta, joka oli painellut pitkin 8-tietä Porin suunnalla. Tuossa oli koossa kaikki katastrofin ainekset, aivan samalla tavalla kuin jos hirvi olisi mennyt vauhdilla liikenteen joukossa. Hevonen on samanlainen pakoeläin ja aivan yhtä arvaamaton, mutta painaa välillä enemmän kuin hirvi. Jossain määrin pidän pienenä ihmeenä, että liikenneonnettomuuksia hevosten kanssa ei tapahdu enempää.

Pelkoa, aloittelijamaisuutta ja hiukan sovinismia

Tilastollisesti ottaen meidän perheessä minä olen paras ratsastaja, koska en ole pudonnut hevosen selästä kertaakaan. Minna, joka on aloittanut tyypilliseen pikkutyttötapaan ratsastamisensa suunnilleen koulun kanssa yhtä aikaa ja lähtenyt liikkeelle ponien kanssa, on tullut useamminkin tonttiin. Minä olen ollut tätä kirjoitettaessa selässä 19 kertaa, Minna… vuosikymmenten aikana aika monta kertaa. Joten kun minä selitän jotain […]

Osaamisen illuusio

Eilen oli torstain ratsastustunti, koska eilen oli torstai. En saanut videota itselleni enkä teille, koska olin ottanut mukaan kameran ja muistikortin, mutta en akkua. Kaksi kolmesta on kuitenkin ihan hyvin. Ei olisi ollut paljon kuvattavaakaan. Alla oli tyypilliseen torstaitapaan se ravurin ruuna, joka ei laukkaa kuin joskus, peitsaa yhtä paljon ravaa ja aika usein kääntyessä […]

Ratsastamisen alkeet

Minulla oli kolme syytä aloittaa ratsastaminen. Voi olla, että ajan myötä keksin niitä lisää aina sen mukaan mikä on tarpeeni selitellä. selkä- ja hartiakivut muut perheessä ratsasti, enkä tiennyt mitä he tekevät oppia jotain aivan uutta Neljäs, mutta ei ehkä kantavin syy, oli että pelkään hevosia. Kammoan niitä. Epäluotettavia, ihmistä suurempia ja vahvempia elukoita. Mahdottomia […]

Aikuinen mies ratsailla

Suurin osa tutuista tietää, että aloitin ratsastamisen. Kun lähemmäs viisikymppinen mies, ilman aikaisempaa hevostaustaa, hetero ja ilman pedofiliataipumuksia ilmestyy tallille, niin onhan se eräänlainen tapaus. Ravipuolella kukaan ei olisi edes päätään kääntänyt, mutta tuntihevostelussa olen poikkeus. Tallilla, jossa käyn, meitä miehiä on hämmästyttävän paljon: kolme taitaa olla luku. Ratsastaminen olikin mielenkiintoista puuhaa, ja huomattavasti vaikeampaa […]